Moikka ihanaiset! Niin se joulu taas oli ja meni. Kohta sitä sitten vaihtuu jälleen vuosi! Joko olette miettineet uuden vuoden lupauksianne? Itse en taida tänä vuonna tehdä lupauksen lupausta. Aina ne on mennyt rikki... No mutta asiaan! Tässä postauksessa kerron vähän kuinka meidän jouluaatto eteni.
Lähdimme siis Samin kanssa tiistai iltapäivällä ajelemaan Kuopioon. Sää oli onneksemme hyvä, vaikka toista lupailtiin. Yövyimme meillä.
Aatto aamuna heräilimme rauhassa omaan tahtiin. Meillä ei ole koskaan riisipuuroa eikä tapana ole käydä aamuisin saunassa. Vietimme ihan normaalia aamua. Tehtiin aamupalaksi pekonia ja kananmunia. Musta on hassua, että mä en ikinä nuku pitkään Kuopiossa kotikotona. Muuten nukun vapaapäivinä aina vähintään 11. Kuopiossa nousen ylös viimeistään kymmeneltä, riippumatta siitä monelta olisin mennyt nukkumaan. Aamupalan syötyämme kävimme vielä nopeasti kaupassa ostamassa puuttuvia ruokatarpeita. Sitten keittiössä alkoikin jo tohina. Viimeistelimme joitakin ruokia ja lämmitimme laatikoita uunissa. Teimme salaattia ja uunijuureksia. Keitimme makaronit ja sitä rataa. Ruoka oli valmiina joskus kahden aikaan. Sittempä sitä syötiinkin mahat niin täyteen, että emme melkein pöydästä päässeet ylös. Syönnin jälkeen lähdimme Samin kanssa melkeinpä heti hänen isänsä luokse.
Samin isän luokse päästyämme kävimme jälleen suoraan ruokapöytään. Maha oli vielä aika täynnä edellisestä ruokailusta, mutta enhän minä nyt jouluruoasta voisi millään kieltäytyä, heh! Ruokailun jälkeen oli pakko hetki huilata ja sulatella, jonka jälkeen olikin jo kahvit juotava. Samin isän naisystävä oli tehnyt aivan älyttömän hyvää juustokakkua! Olisin voinut syödä sitä vaikka kaksin käsin, valitettavasti mahaani ei yksinkertaisesti mahtunut kuin pienen pieni pala. Kahvittelun jälkeen jaettiin lahjat. Minäkin sain jälleen kerran aivan ihanat pehmoiset lämpösukat! Kyllä ne jalassa kelpaa tepastella tuolla talvipakkasessa. Suklaatakin tuli ihan kiitettävästi :D Vietimme iltaamme siellä johonkin kahdeksaan asti, kunnes lähdimme takaisin meille.
Illan vietto jatkui meillä iloisissa merkeissä. Laulettiin yhdessä karaokea ja naurettiin ja tottakai syötiin. Söin suklaata niin paljon, että enää ei maistu yksikään konvehti! Joulupäivän aamuna lähdimme ajamaan kotiin puoli kahdeksan aikaan. En olisi millään jaksanut lähteä niin aikaisin, kun olin valvonut sen verran myöhään. Pakkohan se kuitenkin oli. Ajomatka meni oikein rattoisasti. Sää oli jälleen aivan ihana ja autoja oli todella vähän liikenteessä.
Olen tosi iloinen siitä, että joulu meni ainakin toivottavasti jokaisen osalta niinkuin kukin halusi! Minä ainakin olen onnellinen siitä, että ehdimme olla meillä sekä Samin isän luona. Se on kuitenkin molempien perheille tärkeää. Kaikilla oli hauskaa, minulla ainakin! Nyt sitten odotellaan taas vuosi tätä lystiä!
Ps. kuvat on otettu puhelimellani, koska kamerani objektiivi on rikki.
Kiva postaus :)
VastaaPoistaelamanikuvina.blogspot.fi
Kiitos! :)
Poista