tiistai 30. joulukuuta 2014

Year 2014 part 1

Niin se vaan hurahti taas yksi vuosi, vuosi 2014. Paljon on tapahtunut, paljon hyviä muistoja ja ehkä muutamia huonompiakin. Joka vuonnahan niitä kumpiakin tulee. Nyt kuitenkin aion esitellä muutamia parhaita muistoja vuodelta 2014!

TAMMIKUU 
Vietettiin mun 18 v synttäreitä hyvän ruoan ja juoman parissa muutaman sukulaiseni kanssa. Siitä ilta jatkui kummini kanssa Tähti nimisessä baarissa.

Vietettiin Ellin paluujuhlia. Hän palasi pitkältä Aasian reppureissulta tammikuussa. 

HELMIKUU

Päätin luopua punaisesta tukastani. Voi hitsi kun onkin ihanan värinen ja ihanan pitkä!

MAALISKUU

Kävin ottamassa elämäni ensimmäisen tatuoinnin! Ja sen jälkeen niitähän on tullut muutama lisää.. 

Kävimme Samin kanssa Tukholmassa. Se olikin mun eka kerta, kun siellä kävin!

HUHTIKUU

Päätin lyhentää tukkaani. Eihän tämä tässä edes kovin lyhyeltä näytä, verrattuna nykyiseen pituuteen... 

TOUKOKUU
Vietettiin vappua jokainen mitä ihanimmissa asuissa. 

KESÄKUU
Vietettiin hauska juhannus ihanien ihmisten kesken!

Käytiin Linnanmäellä.

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Meidän joulu

Moikka ihanaiset! Niin se joulu taas oli ja meni. Kohta sitä sitten vaihtuu jälleen vuosi! Joko olette miettineet uuden vuoden lupauksianne? Itse en taida tänä vuonna tehdä lupauksen lupausta. Aina ne on mennyt rikki... No mutta asiaan! Tässä postauksessa kerron vähän kuinka meidän jouluaatto eteni.
Lähdimme siis Samin kanssa tiistai iltapäivällä ajelemaan Kuopioon. Sää oli onneksemme hyvä, vaikka toista lupailtiin. Yövyimme meillä.
 Aatto aamuna heräilimme rauhassa omaan tahtiin. Meillä ei ole koskaan riisipuuroa eikä tapana ole käydä aamuisin saunassa. Vietimme ihan normaalia aamua. Tehtiin aamupalaksi pekonia ja kananmunia. Musta on hassua, että mä en ikinä nuku pitkään Kuopiossa kotikotona. Muuten nukun vapaapäivinä aina vähintään 11. Kuopiossa nousen ylös viimeistään kymmeneltä, riippumatta siitä monelta olisin mennyt nukkumaan. Aamupalan syötyämme kävimme vielä nopeasti kaupassa ostamassa puuttuvia ruokatarpeita. Sitten keittiössä alkoikin jo tohina. Viimeistelimme joitakin ruokia ja lämmitimme laatikoita uunissa. Teimme salaattia ja uunijuureksia. Keitimme makaronit ja sitä rataa. Ruoka oli valmiina joskus kahden aikaan. Sittempä sitä syötiinkin mahat niin täyteen, että emme melkein pöydästä päässeet ylös. Syönnin jälkeen lähdimme Samin kanssa melkeinpä heti hänen isänsä luokse.






Samin isän luokse päästyämme kävimme jälleen suoraan ruokapöytään. Maha oli vielä aika täynnä edellisestä ruokailusta, mutta enhän minä nyt jouluruoasta voisi millään kieltäytyä, heh! Ruokailun jälkeen oli pakko hetki huilata ja sulatella, jonka jälkeen olikin jo kahvit juotava. Samin isän naisystävä oli tehnyt aivan älyttömän hyvää juustokakkua! Olisin voinut syödä sitä vaikka kaksin käsin, valitettavasti mahaani ei yksinkertaisesti mahtunut kuin pienen pieni pala. Kahvittelun jälkeen jaettiin lahjat. Minäkin sain jälleen kerran aivan ihanat pehmoiset lämpösukat! Kyllä ne jalassa kelpaa tepastella tuolla talvipakkasessa. Suklaatakin tuli ihan kiitettävästi :D Vietimme iltaamme siellä johonkin kahdeksaan asti, kunnes lähdimme takaisin meille.





Illan vietto jatkui meillä iloisissa merkeissä. Laulettiin yhdessä karaokea ja naurettiin ja tottakai syötiin. Söin suklaata niin paljon, että enää ei maistu yksikään konvehti! Joulupäivän aamuna lähdimme ajamaan kotiin puoli kahdeksan aikaan. En olisi millään jaksanut lähteä niin aikaisin, kun olin valvonut sen verran myöhään. Pakkohan se kuitenkin oli. Ajomatka meni oikein rattoisasti. Sää oli jälleen aivan ihana ja autoja oli todella vähän liikenteessä.
Olen tosi iloinen siitä, että joulu meni ainakin toivottavasti jokaisen osalta niinkuin kukin halusi! Minä ainakin olen onnellinen siitä, että ehdimme olla meillä sekä Samin isän luona. Se on kuitenkin molempien perheille tärkeää. Kaikilla oli hauskaa, minulla ainakin! Nyt sitten odotellaan taas vuosi tätä lystiä!
Ps. kuvat on otettu puhelimellani, koska kamerani objektiivi on rikki.






keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Saapasjalkakissa

 En aio höpistä nyt yhtään mitään, toivotan vain näiden kuvien myötä kaikille oikein ihanaa ja iloista joulua! <3








Takki/Vero Moda 
Farkut/H&M
Neule/H&M
Kengät/Skopunkten
Huivi/H&M


maanantai 22. joulukuuta 2014

Ajatuksia joulusta

Mä oon ajatellut aika paljon viime kuukauden aikana joulua. Sinänsä se ei kyllä varmasti ole kummallista, koska sehän on jo ihan ovella. Luulin odottavani sitä enemmän mitä odotan. Mä en tänä jouluna ole ostanut kellekään mitään lahjoja. Siihen ei oikeastaan ole mitään syytä, en vaan näe mitään järkeä ostaa kenellekään mitään, kun kukaan ei tarvitse mitään. Tai ainakaan kukaan ei ole toivonut tai sanonut tarvitsevansa mitään. Mielestäni muutenkaan joulussa ei todellakaan ole tärkeintä lahjat vaan se yhdessä vietettävä aika. Jouluhan on perhejuhla. Minä niin harvoin nykyään näen muutenkin perhettäni. Tänä jouluna meidän ei pitänyt mennä Samin kanssa Kuopioon työkiireiden takia, mutta päätimme kuitenkin lähteä sinne. Lähdemme siis tiistaina iltapäivällä ajelemaan, kun Sami on päässyt töistä. Sami on jo joulupäivänä töissä, eli lähdemme heti silloin aamulla takaisin tänne. Enitenhän tässä ärsyttääkin juuri se, että täytyy taas ajaa Kuopioon, kun viikko sitten sieltä vasta tulin pois. Tuo on niin ärsyttävä välimatka.
Mä olen alkanut hirveästi haikailla joulua lasten parissa. Muistelen sitä, kun oli itse lapsi, kuinka joulua odotettiin koko syksyn ajan kuin kuuta nousevaa. Haluaisin pitkästä aikaa kokea sitä samanlaista joulun iloa ja onnea kuin lapset. Jos siis olisin lasten parissa, kokisinko sitä? En tiedä, mutta olisi hauska ainakin kokeilla. Olisi kivaa nähdä Joulupukki monien vuosien jälkeen ja nähdä lasten reaktio siihen. Lapset on niin ihania ja hauskoja! 



Kun me olimme pienempiä, olimme jokatoinen joulu meidän mummon ja papan luona serkkujemme kanssa. Nykyään mummo ja pappa viettävät talvet Floridassa, joten se perinne on jäänyt lapsuuteen. Joskus meilläkin on muita sukulaisia, kuten esimerkiksi mummini. Tämä joulu taitaa kuitenkin mennä ihan vaan meidän perheiden kesken. Emme ole sen tarkemmin suunnitelleet aaton kulkua, mutta olemme kummankin vanhempien luona. Kun seurustelee, on käytävä molempien vanhempien luona. Meillä se nyt onnistuu aika hyvin, kun Samin isäkin asuu Kuopiossa. Silloin emme tietysti pääse käymään Samin äidin Annen luona, mutta heilläkin taitaa olla omia suunnitelmia tälle joululle, joten se ei koidu ongelmaksi. Viime joulu tosin ei mennyt ihan niinkuin minä olin suunnitellut. Toivotaan siis, että tämä joulu menee juuri niinkuin jokainen on halunnut!



Mitä itse jouluun tulee, niin minua ärsyttää aivan suunnattomasti se kamala hömpötys ja ihmisten hulluus. Ihmiset juoksentelee kaupoissa kuin hullut ja ostaa kaikkea mitä silmään sattuu. En sitten tiedä tuleeko minusta samanlainen hömppä, kun saan omia lapsia. Koko jouluhömpötys alkaa melkein pari kuukautta ennen koko joulua, sitä minä en voi ymmärtää. Joka tuutista soi samat ärsyttävät joululaulut ja siis tarkoitan, että niitä soitetaan aivan liian aikaisin ja aivan liikaa. Kyllä jouluaattona tottakai täytyy joululaulut soidakin, eihän se tuntuisi joululta ilman joululauluja, mutta että koko joulukuun niitä pitää soittaa radiossa ja kaupoissa? Välillä musta tuntuu, että ihmiset unohtaa kokonaan mikä joulunsanoma tosissaan on... Mua ärsyttää, että joillekin ihmisille lahjat ja ostelu on paljon tärkeämpää (tai enhän minä tiedä onko, mutta siltä minusta välillä tuntuu ja näyttää) kuin toisten kanssa oleminen ja kiitollisuus.



Mutta nyt riittää valittaminen. On joulussa mun mielestä paljon hyvääkin. Juuri se, että saa viettää tätä kaunista aikaa läheisimpien ihmisten kanssa ja tottakai ruoka! Mä niiin rakastan jouluruokaa! Ei oikeastaan ole sellaista jouluruokaa, mitä en söisi. Ja hyvä puoli jouluruoassa on se, että sitä ei yleensä syödä kun kerran vuodessa. Tai no kuuluuhan jouluateriaan sellaisiakin ruokia, jotka on ihan perusruokia, mutta se ei silti ole sama asia, heh! Joulun jälkeen sitä sitten tajuaa, että ihan kohta vaihtuu taas kerran vuosi. Jälleen alkaa uusi vuosi, jonka aikana tulee tapahtumaan vaikka mitä kivaa! Sitä minä odotan kyllä innokkaasti. Varsinkin kun tiedän, että mun ja Samin Etelän matka lähestyy! Mutta tässäpä nyt oli minun mietteitäni joulusta. Olisin kiinnostunut kuulemaan teidän mielipiteitä ja kokemuksia tästä ilon juhlasta!

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Viikonloppu Kuopiossa

Mä olin viime viikonlopun Kuopiossa. Tai oikeastaan viikonloppuni venähti tiistaille asti. Viikonloppu oli oikein mukava lukuunottamatta sunnuntaista yötä ja maanantaita. Olin perjantaina joskus viiden aikaan perillä. Kävin hakemassa Samin meille isältään eikä sitten tehty enää mitään. Nukkumaankin käytiin suht aikaisin, kun kummatkin oli herännyt aamulla töihin. Lauantaina sitten olikin touhokkaampi päivä!




Sami lähti lauantai aamuna aikaisin töihin ja minä jäin nukkumaan. Itse taisin herätä joskus 11 aikaan, jos en ihan väärin muista. Tarkoitus oli lähteä kahden aikaan ihanan kummityttöni Saagan luokse. Mummini tuli sinne myös. Viikonloppu on niin kamalan lyhyt aika, että täytyy järjestää aina tapaamisia useiden ihmisten kanssa samaan paikkaan. Niin ehtii tavata monia ihmisiä! Saaga oli hieman kipeä, joten hän oli vähän känkkäränkkä ja ujoili minua. Olin ostanut hänelle syntymäpäivälahjan ja heti kun annoin sen hänelle, niin itku lakkasi. Tosin Saagaa kiinnosti enemmän se paketti kuin itse lahja! Minua oli siellä vastassa myös kolme ihanaa terrieriä, joista uusin ei ole kuin joitakin viikkoja vanha. Voi että sitä vipellystä! Tapasin myös pitkästä aikaa isotätini. 





Saagan luota lähdettyäni suuntasin kohti keskustaa ja lempikahvilaani Coffee Housea. Siellä tapasin vanhan ystäväni Saran. Voi että kuinka olikaan ikävä häntä! Sara on minulle sellainen ystävä, että vaikken olisi tavannut häntä vuosiin, niin juttua lentäisi silti, eikä se olisi yhtään kummallista. Voimme puhua ihan mistä tahansa. Aikaa meillä ei kuitenkaan ollut paljoa. Tuntinen vierähtikin siis aivan liian nopeasti. Onneksi tiesin tapaavani hänet vielä illalla, tosin ei kahvin äärellä. 
Kaupungista lähdin käymään kotona, jossa Sami odotteli minua. Vaihdoin vaatteet ja sitten lähdettiinkin jo takaisin kaupunkia päin, mutta tällä kertaa en lähtenyt omalla autollani. Sami meni omien ystäviensä luokse ja minä menin Annin luokse. Aloittelimme siellä ja vähän laittauduimme, tarkoitus oli siis lähteä baariin. Olisikohan kello ollut jotain 12 kun lähdimme baariin nimeltä Passion Club. Tarvitseeko sen yksityiskohtaisemmin illasta kertoakaan? Meillä oli oikein hauska ilta! 



Sunnuntai meni melkeimpä vaan maaten. Kävin pikaisesti kummini tytön synttäreillä ja makoilu sai jatkua. Tehtiin itse pizzaa perheeni ja Samin kanssa. Sen jälkeen mulle tuli vähän paha olo, eikä se olo lähtenyt millään. Nukkumaan käydessä se sitten alkoi. Nimittäin oksentelu (eikä muuten johtunut krapulasta! ). Luulin sairastuneeni oksennustautiin, mutta kummallista oli se, että oksentelu kesti vain muutaman tunnin. Päätin kuitenkin, etten aio lähteä vielä maanantaina takaisin kotiin, ihan vaan varmuuden vuoksi. Sami lähti isäni kyydillä yöllä. 
Maanantaina mua ei enää oksettanut, mutta olo oli kuitenkin kuumeinen. Makoilin siis koko päivän sohvalla ja katsoin leffoja. Nukkumaan kävin aika aikaisin, koska ajattelin lähteä ajoissa ajelemaan Lahteen. 
Ennenkuin lähdin tiistaina, kävin ostamassa mulle ja Samille uudet kengät. Tarkoitus siis oli ostaa vaan Samille kun se pyysi, mutta satuin VAHINGOSSA huomaamaan yhdet aivan ihanat saappaat... Ne näette sitten myöhemmin! Mutta melkein onnistuneen reissun merkeissä toivotan hyvää loppu päivää ihanaiset! 

perjantai 12. joulukuuta 2014

Iphone 6

Tässä postauksessa aion kertoa teille mielipiteitä uudesta puhelimestani Iphone 6:sta ja vertailla sitä edelliseen puhelimeeni, Samsung Galaxy S2 Plussaan. Onhan niissä aikamoinen ero...Mä siis ostin ton uuden Iphonen noin pari kuukautta sitten. Mulla oli ennen Samsungia Iphone 4, joka oli aika kärsinyt. Sen takalasi oli ihan rikki ja taisi sen näyttökin olla vähän mäsä. Siinä ei myöskään toiminut äänet.
Aluksi oli vähän vaikea totutella taas tohon Iphonen käyttöjärjestelmään ja ylipäätään koko puhelimeen. Esimerkiksi Iphoneissa ei ole sitä "paluu" näppäintä ollenkaan, eli siis kun haluaa sulkea sovelluksen, niin pitää painaa vaan siitä kotinäppäimestä niin pääsee valikkoon. Samsungissa kun sellainen "paluu" nappi on. Nopeasti mä kuitenkin opin! Se mitä mä tossa puhelimessa rakastan on esimerkiksi kamera. Sitä ei voi edes selittää, kuinka hyvältä tuntuu ottaa kuvia sellaisella kameralla, jossa värit ovat kirkkaat ja todennukaiset ja laatukin on tosi hyvä puhelimen kameraksi. Vanhassa puhelimessani kamera oli aika surkea, etenkin toi "pääkamera" jos ymmärrätte :D Etukamera siinä oli kuitenkin ihan ok.
Yksi suuri ero entiseen puhelimeeni on koko ja paksuus. Ennen pidin Samsungiani tosi ohuena, mutta nyt kun otan sen käteeni, se tuntuu tosi paksulta! Tämä Iphone on paljon ohuempi kuin se ja pidän tämän muodosta osakseen juurikin sen takia. Kun sain tämän puhelimen ensimmäisen kerran käteeni, tämä tuntui todella isolta, siis leveydeltä ja pituudeltaan. Pienempään kun oli tottunut. Aluksi tää oli mielestäni liian iso, mutta nyt kun tähän on tottunut, koko on juuri sopiva.
Mitä itse puhelimen käyttöön tulee, niin mielestäni tämä on hyvin yksinkertainen. Asetuksia on helppo muuttaa ja sovelluksia helppo löytää Appstoresta. Mulla ei ennen ole ollut puhelimessa lukitusta, mutta koska tässä on sormenjälkitunnistin, niin siitä ei ole haittaakaan, koska se on niin nopea tapa avata puhelimen lukitus. Ainut huono puoli siinä on se, että jos sormi on vähääkään rasvainen, hikinen tai muuten vain märkä, ei sormenjälkitunnistin tunnista sormea. Tosin silloin täytyy vain näppäillä se lukituskoodi. Enpä oikeastaan keksi muuta moitittavaa tästä ihanasta puhelimesta. En kadu hetkeäkään tämän puhelimen hankintaa. Se on ollut yksi järkevimmistä ostoistani mitä olen pitkään aikaan tehnyt! Onko kellään muulla mielipiteitä tästä puhelimesta?